Lääkerikos nimeltä elävän
viruksen poliorokote
Tästäkään emme saa minkäänlaista vihjettäkään valtamediasta. Eli ikivanha malliesimerkki
siitä, miten oikea lääketiede jää lääketeollisuuden tallomaksi:
Lokakuussa 1976: ”Amerikkalaisen lääketieteen pisin riita on
noussut jälleen kerran pintaan. Se yllätti monet, jotka olivat ajatelleet, että
poliorokotuksesta käyty suuri keskustelu päättyi jo kauan sitten. Näin ei
käynyt. Se tosiasia tehtiin selväksi senaattori Edward M. Kennedyn (Demokr., Massachusetts)
Senaatin terveysalan alakomitean äskettäisissä kuulemistilaisuuksissa.
Kuulemisesta ei tullut etusivun uutista. Mutta sitä sen olisi pitänyt olla,
koska nykyisin käytetyn oraalisen poliorokotteen suhteen esiin nousseet
merkittävät tosiasiat eivät olleet pelkästään silmiinpistäviä, vaan yleisölle
tuntemattomia.
Sen jälkeen kun kaikki nämä vuodet olemme olleet
"suojattu" oraalisella poliorokotteella, neljä tunnettua tutkijaa
kertoi senaatin alakomitealle, että tämä
rokote on todellakin aiheuttanut lähes kaikki raportoidut poliotapaukset
Yhdysvalloissa vuodesta 1961 lähtien.
Tri. Jonas Salk, mies, joka kehitti alkuperäisen
poliorokotteen jota ei enää käytetä USA:ssa, kertoi senaatin alakomitealle,
että tohtori Albert Sabinin kehittämä elävän viruksen rokote oli ”pääasiallinen
ellei ainoa syy Yhdysvalloissa vuodesta 1961 lähtien raportoituun 140
poliotapaukseen”. Tällä hetkellä riski saada polio elävistä virusrokotteista on
suurempi kuin luonnossa esiintyvistä viruksista”, hän sanoi.
Suomessa ja Ruotsissa, missä Salkin ”tapettua”
virusrokotetta käytetään yksinomaan, ei ole ollut yhtään poliotapausta:
vuodesta 1964 Suomessa ja 1963 Ruotsissa, senaatin todistuksen mukaan (professori
Kari Penttinen Helsingin yliopistosta). Jos elävää virusrokotetta on käytetty
vuodesta 1965 lähtien, on noin yksi poliotapaus jokaista 300 000 asukasta
kohden vuodessa, Penttinen sanoi. Vertauskuvana Salk selittää periaatteellisen
eron elävän viruksen ja tapetun virusrokotteen välillä: "Voimme sanoa,
että elävän viruksen rokotteen lähestymistapa perustuu osittain tulipalon
sammuttamiseen tulella, kun taas tapettu virusrokote perustuu eristykseen tulta
vastaan. Palon käyttö palojen sammuttamiseen toisinaan aiheuttaa paloja.”
"Nämä "takaiskut" ovat juuri niitä ongelmia,
jotka tuotiin Kennedyn alakomitealle. Jopa USA:n tautien torjuntakeskus, jonka
ylin virkamies on tukenut voimakkaasti elävää virusrokotetta tapettuun
virukseen liittyvän lähestymistavan sijaan, myönsi, että yli puolet
Yhdysvalloissa viime vuonna ilmoitetuista poliotapauksista kolmena viime vuonna
liittyi rokotteisiin.
Jotkut asiantuntijat näkivät tämän ongelman vuosia sitten.
Olemme äskettäin saaneet kopion Eugene N. Beesleyn kirjeestä vuodelta 1960 -
Eli Lillyn lääkeyhtiön silloiselta presidentiltä - tohtori Leroy E.
Burneylle, Yhdysvaltain silloiselle johtavalle kirurgille. Beesley kertoo
kirjeessään, miksi hänen organisaationsa on "päättänyt olla valmistamatta
elävää poliovirusrokotetta. "Yleensä", hän kirjoitti kirurgille, "uskomme,
että tapetuista viruksista valmistettujen rokotteiden käyttö on parempi kuin
elävät virukset, koska mielestämme jälkimmäisten
vaikutuksia ei voida koskaan täysin hallita. Kuten tiedätte, kaikkiin
eläviin virusvalmisteisiin liittyy hankalia reaktioita'', Beesley tiivisti. Hänen
luja näkemyksensä oli: "Mielestämme, jos elävä poliovirusrokote olisi
otettu käyttöön ensin, tapettua poliorokotetta ei todennäköisesti olisi pidetty
parannuskeinona ollenkaan." Lilly-yritys lopulta antoi periksi
kaupalliselle paineelle ja pudotti ei-elävän viruksen Salk-rokotteen
ohjelmastaan. Nykyään he ovat kuitenkin pudottaneet myös elävän viruksen
poliorokotteen ja ovat kokonaan poliorokotealan ulkopuolella.
Yksi senaatin viimeaikaisissa kuulemistilaisuuksissa
vaikuttanut tekijä on, että Lederle Laboratories, ainoa jäljellä oleva
amerikkalainen elävän viruksen valmistaja oli toiminut tiukasti valtion ja
liittovaltion virastojen kanssa tekemiensä sopimusten ehtojen mukaan. Näissä
sopimuksissa sanotaan, että aina kun oraalista poliorokotetta antaa kuka
tahansa muu kuin lääkäri, potilas tai potilaan vanhempi tai laillinen huoltaja
on velvoitettu allekirjoittamaan tietoinen suostumuslomake, jossa ilmoitetaan
ymmärretyn rokotteeseen liittyvä mahdollinen mutta minimaalinen riski. Koska
allekirjoitusvastustusta oli esiintynyt, Lederle oli kieltäytynyt toimittamasta
rokotteita, ja pelko lääkepuutteesta oli kehittynyt.
Toinen tekijä, joka toi polio-ongelman jälleen yleisön
eteen, oli sika-influenssarokotteen suuri vastustus. Sikainfluenssarokotetta
tuottavat yritykset olivat kieltäytyneet jakamasta sitä, ellei liittohallitus
antanut heille eräänlaista vastuuvakuutusta sellaisten rokotteen saajien
vaateilta, joilla saattaa ilmetä haittavaikutuksia. Hallitus suostui lopulta
tähän. Tämä herätti yleisön huomion: muun muassa tunnettu Lederle
Laboratoriesin pitkäaikainen pyyntö käsitellä elävän viruksen poliorokotteen
vastuuongelmaa muistettiin.
On ironista, että poliorokotetta koskeva kiista on jälleen
tullut julkiseksi sikainfluenssa-kiistan takia. Se tapahtui jo 1940-luvulla, kun
tohtori Thomas Francis, Michiganin yliopiston kansanterveyskoulusta, ja nuori
kollega kehittivät menestyksekkäästi ensimmäisen elinkelpoisen tapetun
virusrokotteen useiden influenssakantojen selättämiseksi. Tuo nuori kollega oli
Jonas Salk. Suurelta osin tämän kokemuksen ansiosta Salk lopulta jatkoi kehittäen
omaa tapettua viruspoliorokotettaan Pittsburghin yliopistossa. Noiden päivien tieteellinen dogma oli, että
vain elävät mutta heikentyneet virukset voisivat immunisoida tehokkaasti.
Tämä oli dogma, jonka Jonas Salk kyseenalaisti poliotyönsä alusta alkaen.
Mutta tämän dogman kyseenalaistaminen 1940-luvun
poliotutkimuksen ilmapiirissä oli ”pahinta harhaoppia”. "Mielipiteet
olivat jo muodostuneet", Salk kertoi minulle. "Aikaisemmin skeptisyys
pyrkimyksistä kehittää tehokas tapettu rokote oli tulossa ideologiseksi
konfliktiksi. Se oli kehittymässä sodaksi tapetun rokotteen periaatetta vastaan...
Kuinka uskallan väittää että maailma on pyöreä, ei flätti?”
"Viime vuosina lääkeyrityksiä vastaan on tehty useita
oikeusjuttuja ja tuomioistuinten tuomioita polio-tapausten vuoksi, elävien
virusten käyttämisestä. Teksasin tuomioistuin päätti, että erään lääkeyhtiön
olisi maksettava 200 000 dollaria vahingonkorvausta yhden uhrin halvauksen
vuoksi. On tärkeää huomata, että rokote
itse ei ollut varsinaisesti viallinen. Tällaiset reaktiot ovat yksinkertaisesti
mahdollisia - vaikkakin ehkä pieniä - riskejä elävän viruksen poliorokotteen
käytössä.
Joistakin tarkkailijoista vaikutti myös varsin merkilliseltä,
että Jonas Salk oli ennustanut tätä skenaariota jo vuosia.”
Niinpä niin: mitä on tänään ”oikea ja turvallinen
rokottaminen” – siinäpä vasta pulma ...
Tähän loppuun voisi kiteyttää nykyisen, yo. polioshow’ta
vastaavan pelleilyn ihan konkreettisesti: THL:n viskaali linjaa nyt, että
korona ei ihan ollutkaan niin tappava kuin mitä keväällä luultiin. Hän ei voisi olla enempää väärässä – sillä tuolla ko. vouhotuksellaan tappoivat
koko Lapin elinkeinon.
"Enteellisesti", pääkuvan bussikuski toivottaa dystopisessa
maailmanloppu- elokuvassa ”Tomorrowland” vuonna 2015: ”Tervetuloa ... koronapuistoon ... nauti
tulevaisuudestasi”.
”Ja minä näin, ja katso: hallava hevonen; ja sen selässä
istuvan nimi oli Kuolema, ja Tuonela seurasi hänen mukanaan, ja heidän
valtaansa annettiin neljäs osa maata, annettiin valta tappaa miekalla ja
nälällä ja rutolla ja maan petojen kautta.” (Ilm. 6:8).
Olli-Pekka Tuikkala
Lähteet:
Raamattu
