PETA ja
Tekoäly kirjoittavat Raamatun uusiksi
Tyler O’Neil
on hereillä: jälleen kerran USA:n vasemmisto
yrittää sovittaa Raamatun omiin poliittisiin tarkoituksiinsa, tällä kertaa tekoälyn
avulla.
Kyllä, People for the Ethical Treatment of
Animals julkaisi viime viikolla melko löysän uudelleenkirjoituksen Genesiksen kirjasta (1. Moos.)
nimeltä "The Book: PETA's Version of the Creation Story". (The Kirja: PETA’n näkemys Luomiskertomuksesta)
Lopputulos on jo luonnostaan loukkaava, toisinaan hieman hauska, mutta lopulta melko
masentava kokonaisuus. Luota minuun: kärsin sen lukemisesta, joten sinun, rakas lukijani, ei
tarvitse tuhlata aikaasi
samaan.
PETA – tai tekoäly, josta olen vakuuttunut,
että juuri A.I. tarjosi luultavasti parhaat/pahimmat palat tästä rappeutuneesta hölynpölystä
– päätti olla orjallisesti jäljittelevä, toistaen alkuperäisiä paikkoja ja
säilyttäen Genesiksen karkean rakenteen, samalla kun hylättiin
tarinan pääteologinen sanoma ja tärkeimmät kertomuskohdat, jotka
antavat inspiroidulle Sanalle sen emotionaalisen voiman.
Tässä uskomattoman desinfioidussa Raamatun
versiossa Kain ei ole murhaaja, Nimrod lakkaa olemasta metsästäjä, Hagar on
kokki, koira ottaa Iisakin paikan Morian vuorella eikä mitään uhrata, faraon
hovimestari ja leipuri lopulta
jäävät eloon molemmat, ja faraon unet sisältävät vegaanisaarnaamista, eikä nälänhätää, mikä on sitten aiheuttamassa Jaakobin perheen yhdistämisen.
Jossain tekoälyn ja PETA:n omien woke- mädättäjien
välillä Raamatun perustiedot katosivat.
Esimerkiksi Raakel kuolee synnyttäessään
Joosefia, eikä tämän nuorempaa veljeään Benjaminia (1. Moos. 35), ja Benjamin ilmestyy ihmeellisesti kuvaan
Joosefin vanhempana veljenä. Kain – edelleen tarinan konnana – uhraa
eläimen lihaa Jumalalle, kun taas Abel uhraa kasveja, mikä edustaa käänteistä
raamatullista tarinaa, jossa Abel uhraa kallisarvoiset
lampaansa. PETA olisi yhtä hyvin voinut tehdä Abelista konnan, varsinkin kun se
päätti poistaa tuon murhan
kokonaan.
Suurin osa päähenkilöistä - joilla on varsin
valtavia vikoja Genesiksen alkuperäisessä versiossa - ovat kaikki moraalisesti
tahrattomia vegaaniuskonnon pappeja, jotka saarnaavat soija- ja mantelimaidon
hyveistä. He kulkevat paikasta toiseen levittäen evankeliumia eläinten
kohtelusta
yhdenvertaisesti ihmisten kanssa, ja toisinaan
eläimet puhuvat omasta sopimuksestaan. (Yhdessä vaiheessa kamelit päättävät keskenään opettaa
kouluttamattomia ihmisiä, mutta sitten päättävät vain matkustaa heidän
kanssaan.)
Joosefin veljet päättävät silti kidnapata
ja myydä veljensä kateudesta, mutta he eivät kylläkään uskalla
vahingoittaa vuohta kastamalla Joosefin moniväristä takkia vuohen vereen. Sen sijaan he käyttävät
juurikasmehua. Kyllä, he harkitsevat oman veljensä murhaamista, mutta – varjele - heitä vahingoittamasta
eläintä.
Sillä välin Enos vetää arvonnassa
lyhyen tikun. Sen sijaan, että Enos olisi elänyt 905 vuotta (1. Moos. 5:11),
hän elää vajaat 50 vuotta.
"Enos söi eläinten lihaa ja teki
siten äärimmäisen synnin, mikä johti häpeän, heikkouden, tietämättömyyden ja
sairauden lyhentämään
elämään", R/raamattu sanoo PETA:n
mukaan.
PETA:n ottamat laajat vapaudet
Raamatun tekstin kanssa eivät ole johdonmukaisesti perusteltuja.
Vaikka eläinoikeusryhmä
– joka tapauksessa - hylkää Iisakin uhraamisen ja faraon unet, ja käyttää usein
äärimmäisen modernia puhekieltä, kuten "täysin revitty" (engl. totally ripped), se säilyttää pieniä yksityiskohtia, kuten tuntemattomat
paikannimet ja arkaaiset sanat, antaakseen "modernisoidulle"
tekstille ripauksen raamatullista
makua. Se pakottautuu säilyttämään samat
kirjan luvut kuin Genesis, vaikka se on perannutkin niin
monia kertomusten yksityiskohtia, että kokonaiset "luvut" ovat vain viisi
kappaletta pitkiä.
Näyttää siltä, että kaikki, jotka PETA:ssa
kirjoittivat Genesiksen uudelleen, menettivät kiinnostuksensa muutaman
ensimmäisen luvun jälkeen ja antoivat tekoälyn hoitaa loput. (Ylivoimaisesti “paras” osa koko
kirjasta on Jumalan “kevennyksiä” kuuden luomispäivän aikana, kun hän sanoo: "Tulkoon lihaton
maanantai!") Silti edes tekoälyllä ei voi selittää sitä, kuinka PETA
onnistui tekemään niin todella kiehtovasta kirjasta, kuten Genesis, niin perin tylsän.
Amerikkalaiset, jotka todella lukevat
Raamatun alkuperäistä versiota, saattavat ihmetellä, kuinka vähän se itse asiassa
saarnaa. Genesis, sellaisena kuin me sen tunnemme, kertoo erityisesti
henkilökohtaisia kertomuksia – usein varsin kiusallisin, verisin yksityiskohdin. Tarina
siitä, kuinka Jaakob sai 12 poikaa, on suorastaan huolestuttava, samoin kuin tieto siitä,
että Saara pakotti palvelijattarensa yhtymään Abrahamiin, jotta tämä voisi vihdoinkin saada pojan. Jaakob
huijaa isäänsä, jotta voi varastaa siunauksen vanhemmalta veljeltään, älkäämmekä siis edes
paneutuko siihen, kuinka Juuda lopulta saa itselleen elävän pojan.
Abraham, Iisak ja Jaakob eivät aina ole niitä
ihailtavimpia ihmisiä – ja se on osa itse asiaa. Jumala tekee näistä samaistuttavista,
virheitä tekevistä hahmoista suuren kansan, ja heidän puutteensa ovat tärkeitä,
koska ne juuri korostavat Jumalan työtä heidän kauttaan.
Alkuperäisen
Genesiksen kirjoittaja ei yritä vain kertoa hyvää
tarinaa - hän yrittää tallentaa kuinka nämä ihmiset todella elivät, ja tämä
on yksi syy siihen, miksi Genesis osoittautuu erinomaiseksi kirjaksi.
Kun taas PETA täyttää pseudoraamatulliset sivunsa jatkuvalla, huutavalla
saarnalla. Kuinka Abel saa Kainin lopettamaan eläinten tappamisen ja syömisen?
Hän selittää, että Kain "voi tulla todella lihaksikkaaksi
syömällä kasveja". Mitä sellaista Sodoman kansa tekee, mikä saa Jumalan
tuhoamaan heidät? He yrittävät pakottaa Lootin vieraat
syömään "karsinogeenista lihaamme ja kolesterolipommejamme". Miksi Saara
nauraa epäuskoisena Mamren tammistossa? Ei siksi, että hän epäilee Jumalan
lupausta, että hän saisi pojan vanhuudessaan, vaan koska hän epäilee, että
"hän tulee järjestämään paljon lisää [vegaanisia] juhlia".
Kun
Genesiksen kertomukset keskittyvät erilaisiin kamppailuihin Jumalan ja muiden
kanssa, PETA:n versio on kuin rikkinäinen vinyylilevy. Monet luvuista seuraavat
sankareita – Abrahamia, Saaraa, Rebekkaa, Jaakobia ja Joosefin – heidän
kulkiessaan paikasta toiseen saarnaten, että vegaaniruoka maistuu paremmalta,
että kasviperäiset vaatteet tuntuvat paremmilta päällä eivätkä haise ja että
eläimillä kuten kanoilla ja lampailla on monimutkaisia tunteita. Harvat
hahmoista kasvavat pintatason muutosta pidemmälle eläinten syömisessä – muutos,
joka vaatii vain yhden tai kaksi sankaria, jotka saarnaavat heille pari riviä
karua "dialogia".
Ehkä
räikein teologinen muutos keskittyy "turkisvauvaan": eläimeen, jota
Abraham kohtelee kuin omaa lastaan. Luku 21, joka jäljittelee Mooseksen kirjan
21:n rakennetta, keskittyy Abrahamiin ja Saaraan, jotka adoptoivat
Herbie-nimisen koiran. Teksti viittaa siihen, että patriarkka ja hänen vaimonsa
rakastavat Herbietä enemmän kuin varsinaista poikaansa Isaakia, jonka syntymän lupaus
Saaran vanhuudessa on juutalaisuuden ja kristinuskon kulmakivi.
"Kuka
olisi sanonut Abrahamille ja minulle, että me lapsen saamisen siunauksen
sijasta löytäisimme vielä enemmän iloa rakastavan kodin tarjoamisesta tälle
upealle koiralle, Herbielle?", Saara kysyy. "Kun he kävelivät Herbien
kanssa, Saara ja Abraham ajattelivat, että on tärkeää adoptoida koiria
turvakodista tai pelastusorganisaatioista sen sijaan, että ostettaisiin niitä kasvattajilta
tai lemmikkikaupoista... Ja totisesti aikamme slogan, “adoptoi, älä osta” (https://www.caninejournal.com/adopt-dont-shop/
), kukoisti Saaran sydämessä, ja hän ja
Abraham toistivat sitä toisilleen."
Tämä
kumouksellinen käänne jatkuu seuraavassa luvussa, jossa PETA hylkää koko
tarinan siitä, että Jumala pyysi Abrahamia uhraamaan poikansa Iisakin Moorian
vuorella, kuitenkin pelastaakseen hänet aivan viime hetkellä – keskeinen kohta,
jonka kristityt näkevät esikuvaavan Herran Jeesuksen ristiinnaulitsemista.
PETA:n versiossa 1. Mooseksen kirjan 22:sta, Jumala pyytää Abrahamia viemään
Herbien Moorian vuorelle ja vasta sitten esittelee heille molemmille
Leroy-nimisen karitsan, jonka kanssa he ystävystyvät.
Nämä kaksi
lukua selittävät, miksi PETA:n eläinoikeusideologia eroaa niin
silmiinpistävästi kristinuskosta. Alkuperäinen Raamattu erottaa selkeästi
eläimet, ja taas ihmiset jotka on luotu Jumalan kuvaksi ja joille hän antaa
vallan hallita maan eläviä olentoja. Jumala lupaa Aabrahamille, että hänestä
tulee suuri kansakunta, mutta tämä kansakunta tulee mahdolliseksi vain
Abrahamin luvatun pojan Iisakin kautta, ja Jumala kovasti koettelee Abrahamia
pyytämällä häntä uhraamaan tuon luvatun pojan.
PETA:n
saarnat eivät voi kilpailla tämän inspiroidun kertomuksen rikkauden kanssa, ja
näin saarnatessaan eläinoikeuksien woke- mädättäjät juuri paljastavat, kuinka
tyhjä heidän ideologiansa todella on.
“Ja ennen
kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia,
jotka vaeltavat omien himojensa mukaan ja sanovat: "Missä on lupaus hänen
tulemuksestansa?” (2 Piet. 3:3-4)
Olli-Pekka
Tuikkala
Lähteet:
Raamattu