Kuvernööri vääntää Raamatun kieroon
Joshua Arnold kirjoittaa upeasti:
“Kalifornian kuvernööri Gavin
Newsom lainasi torstaina Jeesuksen sanoja Mark. 12:31:stä abortin
tukena: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. Ei ole
mitään käskyä, suurempaa kuin nämä." Mainostaulukampanja
mainostaa Kalifornian aborttia seitsemässä elämää edistävässä
osavaltiossa - Indianassa, Mississippissä, Ohiossa, Oklahomassa,
Etelä-Carolinassa, Etelä-Dakotassa ja Texasissa.
Mainokset
maksetaan Newsomin uudelleenvalintakampanjalla, ja Newsom twiittasi
mainokset kyseisten osavaltioiden kuvernööreille henkilökohtaiselta
tililtään, luultavasti siksi, että hän ymmärtää, että
kampanja on vain poliittinen temppu, joka ei ansaitse Kalifornian
ylikuormitettujen veronmaksajien rahoja tällaiseen.
Puhutaan
jo siitä, että jos Joe Biden kieltäytyy asettumasta ehdolle
uudelleenvaaleissa, Newsom heittää hattunsa kehään. Onko tämä
sellainen mies, jonka haluamme johtavan USA:a?
Jos Newsom
yritti saada aikaan reaktion, hän onnistui. Vaikka
mainostaulukampanja itsessään on merkittävä poliittinen
kannanotto, Jeesuksen sanojen käyttäminen abortin puolustamiseksi
saa aikaan kumoamisen. Newsom ymmärtää, että suurin osa abortin
ankarimmista arvostelijoista on kristittyjä. Joten hän päättää
edistää aborttia saman Jumalan Pojan sanoin, joka "Morning
Joe" Scarborough'in 9. syyskuuta sanojen mukaan "ei koskaan
maininnut" aborttia.
Markuksen 12:31:n ymmärtämiseksi
ja soveltamiseksi oikein, on edeltävä asiayhteys kriittinen:
Ja
yksi kirjanoppineista tuli ylös ja kuuli heidän riitelevän
keskenään, ja nähdessään, että hän vastasi heille hyvin, kysyi
hän häneltä: "Mikä on
ensimmäinen kaikista käskyistä?" Jeesus vastasi: "Ensimmäinen
on tämä: 'Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi
ainoa; ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja
kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi'.
Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin
itseäsi'. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä."
(Mark. 12:28-31, jossa Newsomin mainostaulussa mainittu osa
kursiivilla)
Nämä jakeet osoittavat, että käsky rakastaa
lähimmäistämme on itse asiassa toiseksi tärkein käsky Jumalan
rakastamisen käskyn jälkeen. Rinnakkaisessa kohdassa (Matt.
22:36-40) Matteus kirjoittaa, että Jeesus lisää, että toinen
käsky on "ensimmäisen veroinen”. Toisin sanoen nämä kaksi
käskyä ovat erottamattomia, ja toinen käsky lähtee luonnollisesti
ensimmäisestä.
Jeesus sanoo myös Matteuksen evankeliumissa,
että "kaikki laki ja profeetat" ovat riippuvaisia näistä
kahdesta käskystä. Toisin sanoen, loput Vanhasta testamentista ovat
Jumalan kommentteja siitä, mitä nämä käskyt tarkoittavat. Ehkä
Newsom ja hänen henkilökuntansa eivät aikoneet soveltaa jaetta
väärin, mutta se on helppo tehdä juuri näin asiayhteydestään
irrotettuna.
Mitä tarkoittaa rakastaa Jumalaa ja
lähimmäistämme? Kymmenen käskyä (2. Moos. 20, 5. Moos. 5) ovat
hyvä paikka aloittaa. Ensimmäiset neljä käskyä kertovat, kuinka
meidän tulee käyttäytyä Jumalaa kohtaan, kun taas kuusi viimeistä
käskyä kertovat, kuinka meidän tulee käyttäytyä lähimmäistämme
kohtaan. Useimmat Jumalan 2. - 5. Mooseksen kirjoissa antamista
laeista perustuvat järkevästi näihin periaatteisiin. Suurin osa
profeettojen moraalisista tuomioista liittyy siihen, että ihmiset
rikkovat näitä käskyjä.
Aborttikysymyksen kannalta
oleellisin käsky on kuudes käsky, "älä tapa". Tämä on
varmasti olennainen osa lähimmäisen rakastamista. En esitä
kysymystä; molemmat osapuolethan perustavat kantansa tämän käskyn
periaatteisiin.
Aborttia kannattava osapuoli saattaa väittää,
että toisen ihmisen tappaminen on väärin, koska ihmiset on tehty
Jumalan kuvaksi (1. Moos. 9:6). Siksi heillä on luontainen arvo ja
arvokkuus. Tämä arvokkuus sisältää tietyn henkilökohtaisen,
ruumiillisen autonomian, jonka vuoksi on väärin, että henkilö
(tai taho, kuten hallitus) tekee mitä tahansa toisen ruumiille (2.
Moos. 22:26-27, 3. Moos. 24:19-20) tai kertoo heille mitä tehdä
keholleen. He väittävät, että naisen oikeus ruumiilliseen
itsemääräämisoikeuteen ulottuu raskauden kaltaisiin asioihin ja
että muut eivät saa häiritä hänen päätöstään.
Elämää
puolustava kanta on yhtä mieltä siitä, että tappaminen on väärin,
koska ihmiset on luotu Jumalan kuvaksi ja heillä on luontainen arvo
ja arvokkuus. He väittävät, että syntymättömällä lapsella on
siksi ihmisarvo ja se on tehty Jumalan kuvaksi. Tällä perusteella
syntymättömän lapsen tappaminen on väärin. He kiistävät, että
naisen ruumiillista autonomiaa loukataan hänen luonnollisen
tehtävänsä osalta: kantaa syntymätöntä ja synnyttämistä
loppuun asti.
Raskaus ei ole persoonaton vaiva, joka on
pakotettu naiselle vastoin hänen tahtoaan (paitsi raiskaus, mutta se
on toinen ääripää); se on uusi, erillinen ihminen, jonka Jumala
on luonut omaksi kuvakseen ja vanhempiensa kuvaksi.
Pitäisi
olla selvää, miksi kristityt (ainakin ne, jotka uskovat Raamatun
ensisijaisuuteen ja erehtymättömyyteen) ovat historiallisesti
pitäneet jälkimmäistä tulkintaa suorempana ja uskottavampana
Jumalan lain periaatteiden soveltamisena aborttikysymykseen.
Jos
lisätodisteita tarvitaan, lähestytään kysymystä toisesta
näkökulmasta. "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että
hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo,
hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä" (Joh.
3:16). Millä tavalla Jumala on rakastanut maailmaa? Antamalla
Poikansa sen puolesta. "Sen suurempaa rakkautta ei ole
kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä"
(Joh. 15:13).
Millä tavalla Jeesus osoitti rakkautensa
morsiamelleen? Antamalla henkensä hänen puolestaan. Rakkaus antaa
sen, mikä on hyvää; se ei vie. Se kieltää vain sen, mikä on
pahaa. Jopa pahat ihmiset "osaatte antaa lapsillenne hyviä
lahjoja" (Luuk. 11:13), koska hekin rakastavat
jälkeläisiään.
Mitä rakkautta on abortin hirveässä
julmuudessa? Syntymättömältä lapselta riistetään elämä. Hän
on myrkytetty tai revitty palasiksi. Jokainen auringonlasku, jokainen
hymy, jokainen ateria, jokainen syntymäpäivä, jokainen ystävyys,
jokainen hellä hetki, jokainen kiintymys, josta hän olisi
nauttinut, on katkaistu ennenaikaisesti. Kaikki siksi, että hänen
elämänsä on epämukavaa niille, jotka viettävät elämänsä
miellyttäen itseään. Onko tämä sitä rakkautta, jonka äiti on
velkaa lapselleen? Useimmat naiset ymmärtävät, ettei se ole. He
kokevat syvää katumusta syntymättömän lapsensa elämän
lopettamisesta. Mitä myötätuntoa he saavat yhteiskunnalta, joka
väittää, etteivät he ole tehneet mitään väärää.
Monia
naisia painostetaan aborttiin. Missä on valkotakkisen miehen
huolenpito – ja valankin kierto, joka ajaa häntä lopettamaan
elämän sen sijaan, että hän yrittäisi säilyttää sen? Missä
on hänen perheenisän tai lapsen isän rakkaus, joka pakotti hänet
tekemään niin kauhean päätöksen? Missä on hellä kunnioitus
hänen tunteitaan tai lastaan kohtaan? Missä on halu uhrautua
hänen puolestaan, kestää hänen kanssaan edessä olevat vaikeat
vuodet?
Mitä rakkautta on abortin hirveässä julmuudessa?
Tämä on omantunnon kysymys. Abortin apologeetit saattavat häiritä
omaatuntoa matalilla latteuksilla, mutta he eivät voi lievittää
syyllisyyttä. He eivät myöskään voi perustella syntymättömän
lapsen elämän lopettamista ihmisarvon ja ruumiillisen autonomian
perusteella. He eivät myöskään voi vääristellä Jeesuksen
sanoja palvellakseen pahaa asiaansa. Mistä tahansa
raskausresurssikeskuksesta, jota vasemmisto kutsuu "vääräksi
klinikaksi", löydät enemmän rakkautta naisiin, joilla on
suunnittelemattomia raskauksia, kuin löydät jokaisesta
aborttitehtaasta Amerikassa.
Tästä profeetat eivät ole
hiljaa: "Voi niitä, jotka sanovat pahan hyväksi ja hyvän
pahaksi, jotka tekevät pimeyden valkeudeksi ja valkeuden pimeydeksi,
jotka tekevät karvaan makeaksi ja makean karvaaksi! Voi niitä,
jotka ovat viisaita omissa silmissään ja ymmärtäväisiä omasta
mielestänsä!" (Jesaja 5:20-21). Voi niitä, jotka kutsuvat
julmuutta rakkaudeksi ja rakastavat julmuutta.”
Totisesti.
“Ja Jeesus itki” (Joh. 11:35)
Olli-Pekka Tuikkala
Lähteet:
Raamattu