Mihin me kuolemme?
Kaikenlaista sitä on tullut ”matkalla” puuhasteltua. Eräs
hauskimmista yhteensattumista oli, kun ruotsalainen CEO- asiakkaani oli tulossa
vierailulle. Aamulla hotellilla partaansa ajaessaan laittoi paikallis-TV:n auki
ja katsoi kiihkeää lätkämatsia. SM-Liigan pronssiottelussa siellä JYP antoi
kyytiä Porin Ässille. Ulf mietti siinä, että mikäs tässä nyt ”vaivaa”? ...
tarkemmin kuulosteltuaan tunnisti ottelun selostajan allekirjoittaneeksi ...
sille yhdessä naureskellessa se tapaaminen sitten menikin ...
Kuinka surullista onkaan tänään ajatella JYPin – ja muidenkin
urheilujoukkueiden – tilaa: pitkä matka on kuljettu talkoovetoisesti
sarjaporras kerrallaan ylemmäs. Mestaruuksia on tullut, mutta niiden vaatima
panostus tuntuu monilla velan muodossa. Ja nyt, JYPin tj sanoo, että
maaliskuussa – mikäli ei muutosta tule – on joka tapauksessa jonkinlainen loppu
edessä.
JYP olisi selvinnyt ”pelkistä” veloistaan – mutta tästä
tappajasta se ei selviä. Mikä tämä hirveä ”monsteri” on? No, otetaanpa selvää:
Kolleegani Teemu Laakso on johtajana eräässä maailman suurimmista
IT- ja liiketoimintakonsultoinnin palveluyhtiöistä. Teemu on koko työuransa
työskennellyt datan parissa – mm. johtavissa tehtävissä yhdessä Suomen
johtavista teollisuusyrityksistä ja Pohjois-Euroopan suurimmassa pankissa, ja
nyt johtavana datastrategiakonsulttina. Hänellä on 17 vuoden kokemus aiheesta.
Teemu meilasi: ”Tässä näitä tilastoja joita olen tehnyt.
Kaikki data on otettu suoraan eri maiden tilastokeskuspalveluista, jotka ovat
kaikille avoimia. Osaan olen joutunut tekemään laskentakaavoja, muuttaakseni
kuukausittaisia lukuja vuosittaisiksi, laskeakseni keskiarvoja jne. Mitään
lähtödataa ei ole kuitenkaan lisätty.
Tilastoissa on tärkeää että mitataan yksinkertaisia
suureita. Netissä leviää erilaisia ”ylikuolleisuus”- tilastoja, joihin on
kerätty vain pientä otantaa eri kuolinsyistä, käytetty erityisiä ajanjaksoja,
spekuloidaan mitä tarkoittaa ”koronaan kuollut” vs. ”koronan kanssa kuollut”
vs. ”koronaan liittyvät kuolemat”. Kaikki ovat eri asioita, jotka antavat
erilaiset käyrät.
Suomen reilu 600 kuollutta ovat muotoa ”koronaan liittyvät
kuolemat”, joka sisältää luonnolliset vanhuuteen kuolemiset, joissa koronatesti
on positiivinen. Kuolleiden keski-ikä on 84v. Tilastoista ei ole yritetty ottaa
pois luonnollisia vanhuuskuolemia. THL:n ikäjakaumatilastosta tuokin löytyy.
Omasta mielestäni tilastollinen ”koronakuolema” on sellainen jossa kuollaan
nuorempana kuin keskimääräinen eliniänodote ko. maassa.
Selkein tilasto tulee kun vertaa maailmalla yhtenäisesti
määriteltyä ”kuolleet” -arvoa ”väestön määrä” -arvoon, ja tutkii 20v aikajanaa.
Silloin katoavat kaikki tarkoitushakuiset ja hämäävät muut muuttujat pois
pelistä, ja tilannetta voidaan arvioida objektiivisesti.”
Eli, nyt kun katsoo tuota pääkuvaa – mikä esittää Suomen
kuolleisuutta viimeisen 20 vuoden aikana – voit otsallasi havaita, kuten sokea
Reettakin, että Suomessa on päällä tappava pandemia, mikä ihmisten lisäksi
tappaa myös bisnekset. Kuten JYPinkin.
Ainoa muutos mitä koronap(l)andemian aikana Suomeen(kin) on
tullut on se, että aiemmasta poiketen – kuten taulukko todistaa - vanhuuteen, muihin
sairauksiin, onnettomuuksiin jne. ei enää siis kuolla ollenkaan.
Että sellainen kaiken (?) tappaja.
”Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta
ymmärtäväinen mies kulkee suoraan.” (Sananl. 15:21)
Olli-Pekka Tuikkala
Head of
Data Services
Lähteet:
Raamattu
